Jalostetaanko silmiä vai koko koiraa?

Silmätarkastuseläinlääkäri Juha Pärnänen on huolissaan äärirakenteisiin viedyn koirajalostuksen vaikutuksista. Joillain roduilla silmät pullottavat tai luomet kiertyvät tai roikkuvat aiheuttaen koirille ongelmia ja kipuja. Toisaalta Pärnänen sanoo, että koirankasvattajien pitäisi varoa sitäkin, ettei hyviä koiria poistettaisi jalostuksesta lievien silmätarkastuslöydösten takia.

Osaavista lääkäreistä pulaa

Kanta-Hämeessä ei toimi vakituisesti yhtään Suomen Kennelliiton hyväksymää silmätarkastuseläinlääkäriä, vaan lähin työskentelee Lahdessa.

Koiranomistajien on lähdettävä matkojen taakse tarkastusta varten, tai odotettava paikallisten eläinlääkäriasemien järjestämiä silmätarkastuspäiviä.

– Työmäärä ja koiramäärä on niin suuri, että se on tietysti meille rankkaa mutta myös omistajille siinä on ongelmaa, joutuu ajamaan pitkiä matkoja eikä välttämättä aina saa aikaa kun tarvitsisi sitä, sanoo silmätarkastuseläinlääkäri Juha Pärnänen.

Koko maassa silmätarkastuseläinlääkäreitä on vain reilut parikymmentä.

Koirien silmätarkastuksessa etsitään muutoksia, mitkä viittaavat perinnölliseen silmäsairauteen. Jalostukseen käytettävien koirien ja niiden jälkeläisten silmiä tarkastetaan, jotta voidaan selvittää, voidaanko niitä käyttää jalostukseen.

– Tutkimuksessa silmän kaikki rakenteet tutkitaan, eli koiralle annetaan laajentavia tippoja kuin ihmisillekin silmänpohjan rakenteita tutkittaessa. Silmän pohjalta tutkitaan verkkokalvon rakenne, näköhermon pää, verisuonet, lasiainen, linssin takakapseli ja etukapseli. Sitten päästään silmän pintaosiin ja katsotaan vielä luomet ja niiden rakenteet, ylimääräiset luomikarvat, eli käydään koko silmä läpi, kertoo silmätarkastuseläinlääkäri Juha Pärnänen.

Tarkastuksissa löytyy huomautettavaa

Suomessa tutkitaan 24 000 koiraa vuodessa, mikä on Pärnäsen arvion mukaan eniten maailmassa koira- ja ihmismäärään suhteutettuna.

– Koirarotuja on niin erilaisia ja niin paljon ja jalostuksessa on viety koiria hyvin äärimuotoihin ja äärirakenteisiin. Silmämuna on kuitenkin aina pyöreä, vaikka kallon muodot ovat erilaisia ja nahkan määrä on erilainen. Jo näistä tulee ongelmia: luomet kiertyvät tai roikkuvat, silmät pullottavat.

– Lisäksi perinnölliset sairaudet silmän sisällä: harmaakaihit, verkkokalvon sairaudet, lasiaissairaudet, linssiluksaatiot, niitä on todella paljon erilaisia. Ne ovat geneettisesti perinnöllisiä ja niitä löytyy, joissain roduissa ja linjoissa enemmän kuin toisissa.

Pärnäsen mukaan tarkastuksissa pyritään saamaan esiin ensisijaisesti sellaiset sairaudet, mitkä sokeuttavat tai aiheuttavat kipua tai näköongelmia.

Silmätarkastustulos ei saa määrätä jalostusta

Silmäterveys on kuitenkin vain osa koirien jalostusta, muistuttaa silmätarkastuseläinlääkäri Juha Pärnänen

– Pitää silti aina muistaa, että silmä on vain yksi osa koirasta. Mehän haluamme jalostaa terveitä, hyväluonteisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia koiria. Tämä kaikki pitää ottaa huomioon, terveys on siitä tärkeä asia ja silmä yksi osa terveyttä. Kun silmä tutkitaan erittäin tarkkaan niin silmästä saattaa löytyä erilaisia löydöksiä, joista osa ei ole ja osa on koiralle vaarallisia.

Kasvattajan tai rotujärjestön pitää Pärnäsen mielestä pystyä antamaan informaatiota, mitkä sairaudet ovat jalostuksesta poissulkevia ja mitkä lievät muutokset pitää vain ottaa huomioon jalostuksessa. Hyvää koiraa ei kannata niiden takia jättää pois jalostuksesta, hän muistuttaa.

– Tässä tulee se ongelma nykyisin, koska Suomessa helposti on ollut mentaliteetti, että jos on vain jotain pientä linssissä niin se koira on heti pois jalostuksesta. Tämä ajattelu on vaarallista koirajalostuksessa, koska silloin se rodun sisällä oleva geenipopulaatio pienenee ja sitä kautta tulee uusia murheita tai koiran käyttöominaisuudet heikkenevät eli pitäisi nähdä metsä puilta eikä tuijottaa vain yhtä asiaa, painottaa Pärnänen.

Milloin eläinlääkäriin?

Koiran omistajan on syytä tarkkailla lemmikkinsä silmiä ongelmien tai vierasesineiden kuten vaikkapa roskien varalta.

– Kipupuolella jos on luomien kanssa ongelmaa, niin koira esimerkiksi siristelee, silmät vuotaa, tai koira pitää silmää kiinni. Näköpuolella taas, jos silmät näyttää oudoilta, oudon värisiltä tai tulee törmäilyä, tai esimerkiksi hämäräsokeutta, niin silloin silmät on syytä tarkastaa, kertoo Juha Pärnänen.

Osaavista lääkäreistä pulaa

Kanta-Hämeessä ei toimi vakituisesti yhtään Suomen Kennelliiton hyväksymää silmätarkastuseläinlääkäriä, vaan lähin työskentelee Lahdessa.

Koiranomistajien on lähdettävä matkojen taakse tarkastusta varten, tai odotettava paikallisten eläinlääkäriasemien järjestämiä silmätarkastuspäiviä.

– Työmäärä ja koiramäärä on niin suuri, että se on tietysti meille rankkaa mutta myös omistajille siinä on ongelmaa, joutuu ajamaan pitkiä matkoja eikä välttämättä aina saa aikaa kun tarvitsisi sitä, sanoo silmätarkastuseläinlääkäri Juha Pärnänen.

Koko maassa silmätarkastuseläinlääkäreitä on vain reilut parikymmentä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: